2004-02-17 - 2:35 p.m.
Juurihan mä sain päivitettyä taas jotain lässytystä tänne,mutta mun päässä pyörii mielettömästi asioita jotka haluaisin tänne kirjoittaa.
Tiedättekö kuinka hankalaa on esittää jotain muuta mitä on?Mä olen ollut sellainen.En osaa sanoa objektiivisesti olenko enää sellainen. Se on aivan helvetin vaikeaa.
Mä tiedän ja tunnen ihmisiä kenellä on itsetunto-ongelmia ja paljon,jotenkin sitä on tuudittautunut ajatukseen ettei itsellä niitä ainakaan ole. No kyllähän niitä mörköjä löytyy jokaisen aivosopukoista,ainakin aivonesteissä kytemässä. Siellä ne muhii aikansa,kunnes antavat pieniä elonmerkkejä itsestään. Ne yleensä tunnistaa itsesäälistä, syömishäiriöistä, juopottelusta, kiukuttelusta,perfektionismistä ja vaikka pakonomaisesta tekstiviestien ja sähköpostien tarkastelusta. Pohjimmiltaan kaikki nämä käyttäytymismallit johtuvat muiden ihmisten hyväksynnän hakemisesta.
Mikä siinä on ettei voi elää elämäänsä tyytyväisenä?Media ja ihmiset ympärilläsi antavat elämisenmallia joka hetki, sinun tulisi tehdä näin, sinun tulisi pukeutua näin, olet tyhmä tyhmä tyhmä jos noin teet...
Mä voisin olla tyytyväinen itseeni ja elellä onnellisesti näinkin, ellei joka päivä joku katse tai lause tappaisi mua pikkuisen sisältä. Olen siis orja.Hyvähän tässä on paasata miksei ja miksei, kun itsekään en niin tee. Jos eläisin muiden ihmisten halujen mukaan,mun pitäisi vähentää kahvinjuontia, käydä ihan joka päivä lenkillä,huolehtia itsestäni paremmin ja lässynlässyn. Mä olen rehellisesti sanottuna niin täynnä tätä muotissa elämistä että voisin huutaa ja mölistä pahan olon pihalle!
"Taivaan kiitos, aurinko on laskenut, eikä minun tarvitse mennä ulos nauttimaan siitä"
Mä haluaisin joskus mennä kallonkutistajalle puhumaan. Tuskin mulla mitään äärettömiä tuskia ole, mutta tiedän että multa löytyy mental issues.Ja paljon. Mä inhoan tavanomaista elämää kun kaikki on hyvin, eikä mistään päin tuule mitään kriiseilyä. Ajanmyötä sekin käy aika raskaaksi,mutta kuinka tylsän harmaata elämä olisikaan jos ei saisi pohtia yötämyöten elämisen kurjuutta ja loistokkuutta.
Tiedän että mun pitäisi oppia kärsivällisyyttä.Hengitystä.Joustavuutta joka suhteessa.
Mutta jos mä muutun, mä en ole enää Anna. Kinkkistä, niin kinkkistä.
